lauantai 14. maaliskuuta 2009

sokeri


niin kuin satoja kertoja sen olen ja olette varmaan huomannut miten vaikea asia sokeri on. Sen ei pitäisi olla. Ravitsemusterapeuttini sanoi viime viikolla jotain merkittävää mitä en oikeasti tiennyt. On syötävä sokeria joka päivä. Olen yrittänyt sinnitellä ilman monet viikonloput ja miten on käynyt? Oksennusta oksennusta. Lähdimpä sitten tähän viikonloppuun aivan uusin eväin. Päivässä 100g karkkipussi ja pikku jäätelö. Vaikka mulle sanottiin että on vielä ihan normaalia jos pääaterioiden kummankin jälkeen syö jäätelön ja sitten tuo karkkipussi.
Syön normaali annokset ruokaa ja sitten noi. Olo on mahtava eikä tarttee suunnitella kunnon makean ahmintaa kun riittää toi määrä. Se tuntuu jopa sopivalta. Viikolla en kuitenkaan syö karkkia vaan kiisseleitä joita osastolla tarjoillaan aina! Enkä ole vähään aikaan edes lihonut.


Makea annoksia on tietty 100000000 kpl erillaisia. Sokerilimua, karkkia, suklaata, tavallinen kuiva pulla, välipalakeksi,
myslipatukka suklaalla, kiisselit, hedelmäsalaatit..yms. Ja on ihan ok nauttia niitä. LIHOMATTA.! se on se määrä. Nauttii siitä syömisestä eikä vedä tyhjään mahaan niin se raja tulee ihan itsestään. Noi kuuluu jokapäiväseen elämään eikä niistä edes kannata paastota. Tulos on vain ahminta.

No entäjos ei kontrolli pysy. Yksi ahmimis rumba ei lihota. Vaikka söis ihan helvetisti. Ne kulkeutuu kehon läpi melkein ihan puhtaasti imeytymättä. Sitten jos niitä kertoja alkaa olla useesti että vetää kassillisen suklaata ja karkkia..Sitten lihoo mutta yksi kerta EI LIHOTA.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti